Artuksen talo Gdańskissa
Artuksen talojen alkuperä juontaa juurensa keskiajalle. Nimi tulee legendaarisesta kelttiläisestä johtajasta, kuningas Arthurista. Tuon ajan ihmisille Arthur oli ritarillisten hyveiden ruumiillistuma, ja Pyöreä pöytä, jossa hän istui rohkeiden ritariensa kanssa, symboloi tasa-arvoa ja kumppanuutta.
Rakennuksen nimi, "curia regis Artus," tarkoittaen "Arthurin kuninkaallinen hovi," joka rakennettiin Gdańskiin vuosina 1348-1350, ilmestyi ensimmäisen kerran vuonna 1357. Vuoden 1358 asiakirja viittaa siihen nimellä "curia sancti Georgi," eli "Pyhän Yrjön hovi," ja mainitsee muita samankaltaisia Itämeren hoveja Toruńissa, Chełmnossa, Elblągissa, Braniewossa, Królewiecissä (Kaliningrad), Rewalissa, Riiassa ja Stralsundissa. Nykyinen suuri porvarispalatsi rakennettiin vuosina 1477-1481 alkuperäisen palaneen rakennuksen paikalle. Palatsi toimi useiden veljeskuntien kotipaikkana, jotka kokosivat Gdańskin eliittiä – patriiseja ja varakasta porvaristoa. Käsityöläisiltä, kauppiailta ja palkkatyöläisiltä pääsy oli ankarasti kielletty. Iltaisin rikkaat kauppiaat ja ulkomaiset vieraat kokoontuivat tänne maksaen etukäteen nauttimistaan juomista. Pidot elävöitettiin muusikoiden, laulajien, nuorallakävelijöiden ja temppuilijoiden esityksillä.
Rakennuksen alkuperäinen goottilainen julkisivu rakennettiin ensimmäisen kerran uudelleen vuonna 1552 italialaiseen renessanssityyliin. Tuon ajan julkisivun ulkonäkö näkyy Izaak van den Blocken maalauksessa "Gdańskin kaupan apoteoosi", joka sijaitsee Pääkaupungin raatihuoneessa. Artuksen talon nykyinen julkisivu, jonka Abraham van den Blocke loi vuonna 1617, kuvaa kiveen veistettyjä muinaisia sankareita: Scipio Africanus, Themistokles, Camillus ja Juudas Makkabilainen. Niiden yläpuolella on allegorisia veistoksia Oikeudesta ja Voimasta, ja huipun kruunaa jumalatar Fortunan patsas. Portaaliin gdańskilaiset sijoittivat kultaiset medaljonki-muotokuvat Puolan kuninkaasta, Sigismund III:sta, ja hänen pojastaan, prinssi Władysław IV:stä. Palatsin julkisivun pohjoinen osa on säilyttänyt goottilaisen luonteensa.